Tässä tämä. Minun elämäni. Auki keritty, kuin sotkuinen kasa lankaa. Sinun katseesi edessä olen alaston. Paljaspintainen rakkaudenjumalatar, salaisuuksista vapaa. Ei ole eilistä, ei huomista, vain tämä hetki kun elämänviivasi piirtyy pakaroitteni uurteiseen pintaan. Ja ikuisuus se muotoutuu meidän näköiseksi. Kaksi on yksi.

Murenen kuin laasti rappauksesta. Sinusrytmi kadonneena viimeöiseen sumuun. Hellittäisinkö hetkeksi. Katoanko silloin päättymättömään virtaan. Olen vieras itselleni. Muukalainen loppuun kalutussa kehossa. Takaisin ei ole Paluuta. Muuttaisiko sekään kulkuni suuntaa. Eksynyt. Pudonnut omasta ajanlaskusta. Kiitos Rakkaani, jaksat häilyvää minua. Ilman rakkauttasi en olisi mitään.