Erkanit minusta,
kuin kuvajaiseni
veden kalvolla.

Tuttu tuoksusi
leijuu huoneissa,
kun olet
mennyt.

Sydänalaani vihmoo
tuuli.
Panee pakkanen
kuin varkain.

Enkä kohta enää muista,
miltä tunnuit
kun yön laskeutuessa
päällemme,
olit lähempänä
kuin toista vain
voi olla.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kaiku

ILO

UUSI