Kotvan aikaa kipu ravistaa sisintäni. Vaan yhtään iskua ei kiihkeä sydän enää ota vastaan. Olen palavasilmäinen korppi. Nokin kunnes kalmankalpeat sieluttomat, valuvat joutilaat, sadeveden vieminä kohti tuonelan virtaa. Huomisessa lasken mustille sulille seppelen. Olen korea morsiamesi, palavasilmäinen korppi. Tuonelan sanansaattaja. Kirottu on päivä, jona minua vastaan astuivat.
Mainiosti kuvattu sitä pimeämpää puolta rauhasta.
VastaaPoista