Repaleisten säkeiden
loppusoinnut
roikkuvat
huolimattomasti
loppuunkirjoitetusta
elämäntarinasta.

Sinä hymyilet
viattoman ihmisen hymyä.
Laulat synnittömän
ylistyslaulua
itsellesi.

Eikä huominen ole
ihmiselämässä laskettuna
sen arvokkaampi kuin
tämäkään päivä.

Katsot käsiäsi,
joihin vuodet ovat
piirtäneet uransa.
Merkanneet merkkinsä,
jotta ymmärtäisit,
ettei yksikään päivä,
jonka olet elänyt,
ole ollut merkityksetön.

Kauneus katoaa
vuosien saatossa.
Silmien hymykin hämärtyy.

Sydän sykkii,
lepattaa kuin perhosen siivet.
Eikä mikään
ole muuttunut sitten
nuoruusvuosien.

Rypistynyt ulkokuori
kätkee
saman sydämen,
kuin vuosia sitten.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kaiku

ILO

UUSI

TAIAT

Osuu omaan nilkkaan