Kuori minut
kuin kaarna
puun rungolta.

Valele ihoni
kuin sade
tyhjää
pihamaata.

Upota sormet
hiuksiini,
tukista niin,
että tuntuu,
sinä
elämätön elämä.

Minulla on
niin paljon
nähtävää,
niin vähän
aikaa.

Eikä aamu tule
yhtään sen
nopeammin,
vaikka miten
sitä hoputan.

Olen jumissa
tässä yössä.
Pakotettu
sulkemaan silmäni.
Vaikka haluaisin
nähdä.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kaiku

ILO

UUSI

TAIAT

Osuu omaan nilkkaan