Pakahdutetut tunteet
pursuavat
sormenpäistä.
Valuvat musteena
paperille.

Avaavat maailman,
joka on
kadotettua aikaa
täynnä.

Syleilyä
yltäkylläisyyden
huoneissa.
Kiimaisia sanoja,
jotka kiihkon tiukuja
helisyttää.

Sinun silmäsi
syvällä omissani.

Katseestasi luen
päättyneen odotuksen.
Tämä hetki on meidän.
Eikä huominen
muuta suuntaansa
vaan jatkaa kulkuaan
samoissa jäljissä,
joihin jalkamme astuu.

Sinä
Et enää katoa minulta.
Olet huomisteni uni,
joka
ei enää elä vain
suljettujen silmäluomien
alla.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kaiku

ILO

UUSI