Runotorstai, Haaste 145
TIE ULOS
Möykkynä sydämessä.
Painona harteilla.
Kuljen kumarassa raskas taakka mukanani.
Kun sinä.
Kerrot miten kannoit lapsesi arkkua.
Avautuu pato minun sieluni syövereistä.
Tuska.
Valuu norona ulos minusta.
Möykkynä sydämessä.
Painona harteilla.
Kuljen kumarassa raskas taakka mukanani.
Kun sinä.
Kerrot miten kannoit lapsesi arkkua.
Avautuu pato minun sieluni syövereistä.
Tuska.
Valuu norona ulos minusta.
Koskettava hieno runo, pidin varsinkin viimeisestä säkeistöstä
VastaaPoistaTie kulkee tragedian porteilla.
VastaaPoista"Valuu ulos minusta", kivustasi huolimatta lohduttavaa.
VastaaPoista