Sinun nimeäsi huudan
hekuman huippulla.


Värisen kiihkeän
kosketuksesi alla,
kuin 
rummun kalvo,
joka taukoamatta voihkii.


Käsiesi piirtäessä
vartaloni kaarta,
kuin taitelija siveltimellään
kangasta,
johon maalaa
kauneimman
auringonlaskun.


Minä rakastan sinua.


Enkä antaisi tätä hetkeä pois,
yhdestäkään suudelmasta
huomisen petollisilta
huulilta.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kaiku

ILO

UUSI