Koruttomasti vanhus
lausuu sanansa
vaimolleen.

Uupuneissa silmissään
vielä hehkuu liekki
joka
vuosikymmenien saatossa
muotoutui
roihuavasta tulesta
ikuiseen hehkuun.

Ei tarvitse korulauseita.
Ei monimutkaisia
soidinmenoja.

Katse.
Sormien kosketus.
Kummallekin
Kaikki on selvää.

Läpi tulen ja jään.
Myrskyjen ja tuulien.
Vuodesta vuoteen.
Aamun kajosta
auringon laskuun.

Kahden ihmislapsen
matka.
Nuoruudesta vanhuuteen.

Yksi sana;
Tahdon.
Ja ikuisuudeksi rakentuu
vuodet,
jotka nivoivat heidät
tiukemmin yhteen,
kuin yksikään
rakkausrunon sanoma.

Yksi katse
joka kertoo kaiken.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kaiku

ILO

UUSI

TAIAT

Osuu omaan nilkkaan