Rakkauden sirpaleet
Kilisee
kivettyneeseen maahan.

Olen niin pieni ja olematon.
Höyhenenkevyt henkäys
Värisen syksyn tuulessa.

Juoksuhaudan olin kaivanut
maan vielä ollessa
vihreä ja raikas.

Sinne minä pakenen
kun sanan miekka sivaltaa.
Ruumiini reikiä täysi
menneistä iskuista.

Pääni painan maan poveen.
Syleilen toukkien valtakuntaa.
Sinne minäkin lopulta päädyn.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kaiku

ILO

UUSI