Avoimin mielin,
olen kulkenut koko
elämänmittaisen matkan.

Edennyt askel askeleelta,
kääntynyt kulmista
tietämättä mitä kohtaan.
Valinnut risteyksistä,
joista tienviitat puuttuu.
Kompuroinut kivikoissa ja
hyppinyt yli ojista,
jotka rankkasateiden jäljiltä
ovat olleet tulvan vallassa.

Olen kätellyt ihmisiä,
jotka tapasin ensimmäistä ja
samalla viimeistä kertaa.
Suudellut huulia,
kylmiä ja kuumia.
Painunut kiinni vartaloihin,
jotka lähtemättömästi ovat
mieleeni jääneet.

Olen tuntenut kiihkoa
joka joka kerta on
ainutkertaiselta tuntunut.

Olen uskonut rakkauteen.
Lujasti.
Mielellä, jota yksikään
rakkaudeton päivä,
ei ole horjuttanut.

Olen elänyt elämää,
joka on ollut samalla köyhää
samalla rikkaampaa,
kuin olisin koskaan
osannut toivoa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kaiku

ILO

UUSI