Sinä sanot,
että sydämeni
on kivettynyt.
Muuriin piiloutunut
tunteettoman sydän.

Kasvanut ohdaketta,
kuin kotimökin
mutkainen polku.
Vaikea kulkea,
mahdoton niittää.

Mutta,
et sinä tiedä.

Sydämeni sykkii
kivisen kuoren alla.
Odottaa noutajaa
ohdakkeiden varjossa.
Itkee ikävää,
kun kukaan ei kuule.

Mutta siltikään,
sydämeni ei milloinkaan
ole luopunut toivosta
rakastaa
.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kaiku

ILO

UUSI