Lähtösi jälkeen
Tässä olen istunut
lähtösi jälkeen joka aamu.
Tunnustellen paljailla pakaroillani
tuolin pintaa.
Sen jolla sinäkin
aina tapasit istua.
Seinällä kuivunut nippu punaisia ruusuja.
Ne ovat muistoni sinusta.
Niistä vuosista, jolloin niin kiihkeästi rakastin.
Joka aamu kuuntelen,
ääniä ikkunan takaa.
Lähestyvätkö askeleesi, kuin silloin ennen.
Ympärillesi vilkuillen, salaa,
saavuit vihdoin luokseni.
Painoit syliisi ja kerroit,
miten olit kaivannut.
Vaan ei kuulu askeleittesi ääni,
ei aukene ulko-ovi.
En enää koskaan saa tuntea rakkauttasi.
Jäi vain ikuinen kaipaus ja
punaiset ruusut seinälleni.
Kommentit
Lähetä kommentti
Blogissani on käytössä kommenttien tarkistus toiminto, joten kommenttisi näkyminen julkisesti saattaa kestää jonkin tovin.
Kiitos kommentoinnistasi!