Sateen piiskatessa
raivollaan ikkunaa.
Pimeyden peittäissä
maiseman alleen.

Minä vedän villasukat
jalkaani.
Painan posken vasten
teemukin pintaa.

Huokailen hiljaa
kynttilänliekin luodessa
himmeää hehkuaan
vastapäiseen seinään.

Syksy.
Ikävä kesään.
Luopumisen tuskaa
tunnen sydämessä.
Hillitöntä ikävää
menneeseen.

Sinua
minä kaipaan ja
meidän kesää.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kaiku

ILO

UUSI

TAIAT

Osuu omaan nilkkaan