Varjot tanssii kilpaa
valonsäteiden kanssa
hämärtyvällä taivaalla.
Jäähyväisiksi
tälle ajalle,
joka juuri nupulleen puhjettuaan
kuihtuu
jäätävään maahan.

Eikä minun rakkauttani
ehtineet
syksyn tuulet tuivertaa.
Se kesti vain lyhyen hetken,
liian kiihkeän lennon
se elämää sykki.
Ohikiitävän hetken
se hehkui,
sammuakseen unholaan.

Eikä syksyn kylmyys
minun ihoani kylmillä huulillaan
suutele.
Minun rakkaudeton ulkokuoreni
peittää alleen verisiä kyyneliä
itkevän sisimmän.

En itke rakkautta jonka
luotani päästin lähtemään.
Itken sitä,
etten sitä aiemmin
luokseni päästänyt saapumaan.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kaiku

ILO

UUSI

TAIAT

Osuu omaan nilkkaan