Kerin onnen
kerälle.
Tähtipöly varisee
lattianrakoon.

Asetun hetkeksi
väärään
todellisuuteen
ja
kohtaan katseesi
kuin
muukalaisen.

Eikä aika
pysähdy.
Vaikka
toivon.
Ei askel huomiseen
käänny
toiseen suuntaan.

Huoneissa,
joissa kaiku
karkaa
ikkunasta.
Kumpuilee ikävä,
kuin
viljapelto
syysauringossa.

Tähdenlento
halkaisee
sysimustan taivaan.

Toivon.
Vaikka tiedän.
Ettei toivoa enää
ole.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kaiku

ILO

UUSI

TAIAT

Osuu omaan nilkkaan