Nämä tyhjät huoneet,
joissa äänesi huokailee
hiljaa.
Illan hämyssä piirtyy
kasvosi 
ikkunaan.

Suu painuu suulle.
Huulet etsivät
huulia.

Rukoukseni
on vain
kuiskaus yössä.

Lähdit
sanomatta sanaakaan.

Kaipuu
on niin raskas
viittana
harteilla kantaa.

Istutan huomenissa
kummulle kanervan.

Olet.
Vaikka et
ole.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kaiku

ILO

UUSI

TAIAT

Osuu omaan nilkkaan