Kuin jäätynyt joutsen
olen
ilman sinua.

Jalastaan kahlittu
riikinkukko.
Korea päältä,
sisältä ikävää
täynnä.

Kosketuksesi muisto
ihollani.
Kaivaa ikävää puroiksi
joihin kaipuu hukkuu.

Ja kun tulet.
Sulan kiihkeiden
huultesi
vaativaan kutsuun.

Asetun kättesi reitiksi.
Maastoksi
jossa kulkea kiirehtimättä.
Paljaaksi kankaaksi,
johon maalata
kehomme liikkeet.

Rakas.
On niin ikävä.
Vaikka vasta äsken
minussa olit.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kaiku

ILO

UUSI

TAIAT

Osuu omaan nilkkaan